RSS-länk
Mötesärende:https://hsrky10se.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Möten:
https://hsrky10se.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Yhteinen kirkkoneuvosto
Protokoll 23.05.2024/Paragraf 166
Föregående ärende | Följande ärende | Anvisning för ändringssökande Mötesärende i PDF-format |
Vuoden 2024 talousarvion 3. muutos
Yhteinen kirkkoneuvosto 23.05.2024 § 166 10/02.00.01/2024 |
|
Esittelijä Seurakuntayhtymän johtaja Rintamäki Juha
Päätösehdotus
Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se päättää tehdä vuoden 2024 talousarvioon seuraavat muutokset:
KÄYTTÖTALOUSOSA
1. Kirkko Helsingissä -strategian edistämiseksi lisätään strategian toimeenpanomääräraha 2 000 000 euroa. Seurakuntien osuus määrärahasta on yhteensä 1 600 000 euroa (84 211 euroa / seurakunta) ja yhteisten palveluiden osuus 400 000 euroa. Seurakuntien määrärahojen käytöstä päättää kunkin seurakunnan seurakuntaneuvosto ja yhteisten palveluiden määrärahan käytöstä yhteinen kirkkoneuvosto. Vuodelta 2024 käyttämättä jäänyt määrärahan osa siirretään tilinpäätöksessä vuodelle 2025 ja se on käytettävissä strategian edistämiseen vielä vuoden 2025 ajan.
INVESTOINTIOSA
1. Pysyvien vastaavien myyntituloa lisätään 3 282 920 euroa.
2. Investointikohteelle 2001270 TA-taso/Osakehuoneistojen peruskorjaukset lisätään 1 300 000 euroa.
3. Investointikohteelle 2001266 TA-kohdistamattomat hankkeet lisätään 3 722 000 euroa.
Käsittely
Hallintojohtaja Silander selosti asiaa.
Keskustelun aikana käytettiin 17 puheenvuoroa.
Liisa-Maria Voipio-Pulkki teki Sari Mäkimattilan, Mervi Assmannin, Ami Lainelan, Raija Olkkolan ja Esa Ahosen kannattamana käyttötalousosaa koskevan vastaesityksen, joka kuului seuraavalla tavalla:
1. Kirkko Helsingissä -strategian edistämiseksi lisätään strategian toimeenpanomääräraha 2 000 000 euroa. Seurakuntien osuus määrärahasta on yhteensä 1 600 000 euroa ja yhteisten palveluiden osuus 400 000 euroa.
2. Yhteisten palveluiden määrärahan käytöstä päättää yhteinen kirkkoneuvosto. Määrärahan käyttöä hallinnoidaan ja seurataan tarkoituksenmukaisen hankesalkkumenettelyn keinoin.
3. Seurakuntien määrärahasta 50% osoitetaan saman suuruisena kaikille seurakunnille. Toinen 50% jaetaan seurakuntien jäsenmäärän suhteessa. Perustelu: huomioidaan myös seurakunnan jäsenmäärä.
4. Seurakuntien määrärahojen käytöstä päättää kunkin seurakunnan seurakuntaneuvosto. Suositellaan, että korkeintaan noin puolet kunkin seurakunnan osuudesta käytetään henkilöstön määräaikaiseen palkkaamiseen. Perustelu: rahoitus on tarkoitettu perustyön pidempiaikaiseen suuntaamiseen strategian mukaisesti.
5. Kevennetään hallinnollista taakkaa: seurakuntien määrärahan käyttöä ei hankkeisteta, mutta sen käytöstä tulee raportoida YKN:lle toimintakertomuksen yhteydessä. Seurakuntien välinen, vaikuttavuutta vahvistava yhteistyö on toivottavaa. Perustelu: näkemyksen muodostaminen siitä, miten strategiaa on seurakunnissa tulkittu.
6. Vuodelta 2024 käyttämättä jäänyt määrärahan osa siirretään tilinpäätöksessä vuodelle 2025 ja se on vastaavin periaattein käytettävissä strategian edistämiseen vielä vuoden 2025 ajan.
Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty kannatettu vastaesitys, eli asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: ne, jotka kannattavat YKN:n pohjaesitystä, äänestävät Jaa ja Voipio-Pulkin vastaesitystä kannattavat äänestävä Ei. Äänestysesitys hyväksyttiin.
Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja totesi, että YKN:n pohjaesitys sai viisi ääntä (Auvinen, Lindholm, Salenius, Sällström, Vuori), ja Voipio-Pulkin vastaesitys sai kymmenen ääntä (Ahonen, Asikanius, Assmann, Heikkilä, Lainela, Lehtipuu, Mäkimattila, Olkkola, Raike-Ojanen, Voipio-Pulkki).
Voipio-Pulkin vastaesitys hyväksyttiin.
Päätös
Yhteinen kirkkoneuvosto päätti esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se päättää tehdä vuoden 2024 talousarvioon seuraavat muutokset:
KÄYTTÖTALOUSOSA
1. Kirkko Helsingissä -strategian edistämiseksi lisätään strategian toimeenpanomääräraha 2 000 000 euroa. Seurakuntien osuus määrärahasta on yhteensä 1 600 000 euroa ja yhteisten palveluiden osuus 400 000 euroa.
2. Yhteisten palveluiden määrärahan käytöstä päättää yhteinen kirkkoneuvosto. Määrärahan käyttöä hallinnoidaan ja seurataan tarkoituksenmukaisen hankesalkkumenettelyn keinoin.
3. Seurakuntien määrärahasta 50% osoitetaan saman suuruisena kaikille seurakunnille. Toinen 50% jaetaan seurakuntien jäsenmäärän suhteessa.
4. Seurakuntien määrärahojen käytöstä päättää kunkin seurakunnan seurakuntaneuvosto. Suositellaan, että korkeintaan noin puolet kunkin seurakunnan osuudesta käytetään henkilöstön määräaikaiseen palkkaamiseen.
5. Kevennetään hallinnollista taakkaa: seurakuntien määrärahan käyttöä ei hankkeisteta, mutta sen käytöstä tulee raportoida YKN:lle toimintakertomuksen yhteydessä. Seurakuntien välinen, vaikuttavuutta vahvistava yhteistyö on toivottavaa.
6. Vuodelta 2024 käyttämättä jäänyt määrärahan osa siirretään tilinpäätöksessä vuodelle 2025 ja se on vastaavin periaattein käytettävissä strategian edistämiseen vielä vuoden 2025 ajan.
INVESTOINTIOSA
1. Pysyvien vastaavien myyntituloa lisätään 3 282 920 euroa.
2. Investointikohteelle 2001270 TA-taso/Osakehuoneistojen peruskorjaukset lisätään 1 300 000 euroa.
3. Investointikohteelle 2001266 TA-kohdistamattomat hankkeet lisätään 3 722 000 euroa.
Selostus
KÄYTTÖTALOUSOSA / strategian toimeenpanomääräraha
Taustaa
Yhteinen kirkkovaltuusto on päättänyt kokouksessaan 25.1.2024 uudesta Kirkko Helsingissä -strategiasta vuosille 2024-2027. Yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen mukaisesti strategia koskee seurakuntia ja yhteisiä palveluja. Strategiaa toteutetaan sekä perustyössä että projektien kautta. Kummassakin tapauksessa strategia tarvitsee toteutuakseen siihen erityisesti kohdistettuja resursseja.
Vuoden 2024 osalta tammikuussa 2024 päätettyä strategiaa ei ole ollut mahdollista huomioida toiminta- ja taloussuunnittelua tehtäessä. Kevään ja alkukesän 2024 aikana laaditaan suunnitelmat siitä, mitä uuden Kirkko Helsingissä -strategian linjauksia edistetään vuoden 2024 aikana. Seurakunnille ja yhteisten palveluiden osastoille tarkoitettu strategian toteuttamiseen suunnattu määräraha tukee strategian vaikuttavan toteuttamisen käynnistämistä heti strategiakauden alusta alkaen. Tämän vuoksi lisätalousarviossa esitetään 2 milj. euron määräraha strategian toimeenpanoon.
Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 8.2.2024 palauttaa valmisteluun ehdotuksen seurakunnille ja yhteisten palveluiden osastoille tarkoitetun strategian toteuttamiseen suunnatusta määrärahasta, jolla tuetaan strategian toteuttamisen käynnistämistä heti strategiakauden alusta alkaen. Yhteisen kirkkoneuvoston asettama tarveharkintaisen määrärahan koordinaatioryhmä on käsitellyt asiaa kokouksessaan 27.3.2024, päätyen ehdottamaan strategian toimeenpanomäärärahan jakamista päätösesityksessä esitetyllä tavalla ja 2,000 milj. euron suuruisena. Sisäisten vuokrien ja seurakuntien määrärahajaon ohjausryhmä käsitteli koordinaatioryhmän ehdotusta kokouksessaan 16.4.2024, merkiten ehdotuksen tiedoksi ja käyden siitä lähetekeskustelun. Lähetekeskustelussa esitettiin perusteluita sekä määrärahan jakamiseksi tasan seurakuntien kesken että niiden jäsenmäärän suhteessa. Yhtenä vaihtoehtona ehdotettiin myös ratkaisua, jossa tietty osa määrärahasta jaettaisiin tasasummana kaikille seurakunnille ja loppuosa seurakunnan koon mukaan. Koska ohjausryhmässä ei muodostunut yhtä selkeää näkemystä jakoperusteista, on päätösesitys valmisteltu koordinaatioryhmän ehdotuksen mukaisesti.
Kirkkoherrat keskustelivat kokouksessaan 16.1.2024 Kirkko Helsingissä -strategiasta. Kirkkoherrainkokouksen puheenjohtaja laati keskustelun pohjalta yhteenvedon yhteiselle kirkkoneuvostolle. Kehittämismäärärahojen jakamisen osalta yhteenvetoon on kirjattu seuraavaa: ".kehittämismäärärahat olisi mielekästä ja kustannustehokasta jakaa seurakuntiin korvamerkittyinä kehittämiseen. Näin seurakunta voisi paikallisesti päättää, mikä yhteisen strategian tavoitteista parhaiten vastaa alueen tarpeisiin. Kun päätös voitaisiin tehdä seurakunnassa, se toisi tavoitteiden asettamisen ja tarkempien suunnitelmien tekemisen luontevasti osaksi seurakuntaneuvoston strategista johtamista. Se antaisi myös seurakunnille viestin siitä, että kehittäminen on arvokasta ja siinä arvostetaan paikallisen ympäristön tuntemusta." Keskustelussa voidaan olettaa viitatun tällä sekä strategian toimeenpanomäärärahaan että mahdollisesti myös tarveharkintaiseen määrärahaan. Strategian toimeenpanomäärärahan jakamisesta laadittu päätösehdotus on linjassa kirkkoherrojen keskustelussa esiin nousseiden toiveiden kanssa.
Strategian toimeenpanoon suunnatun määrärahan jakaminen ja käyttö vuonna 2024
Strategian toimeenpanomäärärahan käyttö rajataan yhteisen kirkkovaltuuston 25.1.2024 (§ 5) päättämän Kirkko Helsingissä -strategian toteuttamiseen. Vuosille 2024-2027 päätetyt yhteiset strategiset valinnat ovat: (1) toimimme monikielisenä hengellisenä yhteisönä, (2) olemme merkityksellinen nuorille aikuisille, (3) vahvistamme hyvän tekemisen verkostoja sekä (4) rakennamme toivon teoilla parempaa huomista.
Kahden miljoonan euron määräraha jaetaan seurakuntien ja yhteisten palveluiden kesken niin, että seurakunnat saavat siitä 80 prosenttia (1,6 milj. euroa) ja yhteiset palvelut 20 prosenttia (0,4 milj. euroa). Määrärahasta suurin osa osoitetaan seurakunnille, koska strategian linjausten toteuttamisen tulee tapahtua lähellä seurakuntalaisia. Seurakuntien osuus jaetaan tasan kaikkien seurakuntien kesken niin, että jokainen seurakunta saa strategian toimeenpanomäärärahaa 84 211 euroa. Näin halutaan samalla painoarvolla tukea kaikissa seurakunnissa tapahtuvaa strategista toimintaa.
Seurakunnan saaman määrärahan käyttämisestä päättää seurakuntaneuvosto, joka valitsee, minkä strategisen valinnan tai valintojen toteuttamiseen seurakunnan saama määräraha kohdennetaan. Seurakuntaneuvosto valvoo seurakuntansa saaman määrärahan käyttöä. Rahan käyttö raportoidaan projektisalkun kautta kevennetyllä menettelyllä. Vuoden 2024 lopussa seurakuntaneuvostot lähettävät saamansa raportit tiedoksi yhteiselle kirkkoneuvostolle.
Myös yhteisissä palveluissa on toimintaa, jossa toimitaan suoraan seurakuntalaisten ja helsinkiläisten kanssa. Näin tapahtuu esimerkiksi yhteisessä seurakuntatyössä olevassa seurakunnallisessa toiminnassa, yhtymän johtajan toimiston järjestämissä suurissa tapahtumissa ja viestinnässä. Myös hallinto-osasto, henkilöstöosasto, kiinteistötoimi sekä ympäristö- ja hautaustoimi toteuttavat työssään Kirkko Helsingissä -strategiaa.
Yhteisten palvelujen saaman määrärahan käyttämisestä päättää yhteinen kirkkoneuvosto, joka valitsee, minkä strategisen valinnan tai valintojen toteuttamiseen yhteisten palveluiden saama määräraha kohdennetaan. Asian valmistelussa kuullaan Helsingin seurakuntayhtymän nuorten vaikuttajaryhmää. Yhteinen kirkkoneuvosto valvoo yhteisten palveluiden saaman määrärahan käyttöä. Kuten seurakunnissa, myös yhteisissä palveluissa rahan käyttö raportoidaan projektisalkun kautta kevennetyllä menettelyllä.
Strategian toimeenpanomääräraha tukee vaikuttavuuden saavuttamista. Sen saavuttamiseksi on tärkeä, että kullekin toimenpiteelle asetetaan sekä tavoitteet että mittarit. Seurakuntaneuvostot seurakuntien osalta ja yhteinen kirkkoneuvosto yhteisten palveluiden osalta seuraavat strategian toimeenpanomäärärahan tavoitteiden toteutumista niitä arvioivien mittarien avulla.
Kirkko Helsingissä -strategian vaikuttavuus toteutuu pitkäaikaisella tuloksellisella toiminnalla. Strategian lukuohjeessa määritellään vaikuttavuus sekä siihen linkittyvät tavoitteet ja mittarit seuraavasti: Strategialla tavoitellaan vaikuttavuutta eli kirkon toiminnasta seuraavaa myönteistä muutosta ihmisten elämässä ja yhteiskunnassa sekä sen tunnistamista. Strategiassa asetetut tavoitteet ja mittarit on kuvattu koko kaupungin tasolla. Strategia tehdään todeksi toimenpiteillä seurakunnissa ja yhteisissä palveluissa. Toimenpiteet ja niiden mittarit kuvataan toiminta- ja taloussuunnitelmissa." Kirkko Helsingissä -strategian toimeenpano- ja seurantamallia tarkennetaan kevätkauden 2024 aikana ja sitä käsitellään operatiivisissa kokouksissa, esimerkiksi kirkkoherrainkokouksessa, seurakuntayhtymän johtajistossa, johtoryhmässä ja päällikkökokouksessa.
Määräraha on tarkoitettu vuonna 2024 tapahtuvaan strategiaa tukevaan toimintaan. Se ei kuitenkaan ole ollut käytössä vuoden alusta alkaen. Strategisen toiminnan käynnistäminen voi viedä aikaa. Tämän vuoksi se määrärahan osa, jota ei seurakunnissa tai yhteisissä palveluissa ole käytetty vuoden 2024 aikana, on mahdollista siirtää vuodelle 2025 strategian edistämiseen.
Strategian toimeenpanon valmistelussa on todettu, että osaaminen ja kertynyt kokemus olisi tärkeää saada säilymään kussakin työyhteisössä. Tämän vuoksi strategian toimeenpanomääräraha ei ole ensisijaisesti tarkoitettu uuden, erityisesti pysyvän henkilöstön palkkaamiseen. Määrärahaa käytettäessä on hyvä pohtia, kuinka se palvelisi mahdollisimman hyvin helsinkiläisiä ja uuden Kirkko Helsingissä -strategian toimeenpanoa.
Strategian toimeenpanomäärärahan valmistelu vuodelle 2025
Vuoden 2025 talousarviokehyksessä on varauduttu 2,000 milj. euron strategian toimeenpanomäärärahaan myös vuodelle 2025. Yhteisen kirkkoneuvoston asettama tarveharkintaisen määrärahan koordinaatioryhmä valmistelee asiaa kesän 2024 aikana. Valmistelun yhteydessä selvitetään, millainen rahoitusmekanismi jatkossa tukisi parhaiten seurakuntien ja yhteisten palveluiden työn kehittämistä ja strategian toteuttamista. Valmistelussa on tarkoitus tarkastella erilaisia malleja, esimerkiksi tarveharkintaisen määrärahan sisältämien kehittämismäärärahojen yhdistämistä strategian toimeenpanon suuntautuvaksi määrärahaksi, niiden pitämistä erillään nykyisen mallin mukaisesti tai kokonaan uudenlaisten kehittämismääräraharatkaisujen luomista. On myös mahdollista varata pieni osa kehittämisrahasta seurakunnissa tehtyjen parhaiden yhteistä strategiaa edistävien onnistumisten palkitsemiseen.
INVESTOINTIOSA
Investointiosaan esitetään tehtäväksi muutokset pysyvien vastaavien myyntituloon ja kahteen investointimäärärahaan.
Pysyvien vastaavien myyntitulon tuloarvio
Toteutunut ja suunniteltu pysyvien vastaavien myyntitulo kiinteistösijoituskohteissa on 2,561 milj. euroa ja käyttötalouskohteissa 3,722 milj. euroa. Summat ovat yhteensä 6,283 milj. euroa. Talousarviossa tuloarvio on 3,000 milj. euroa. Lisätuloarvion tarve on 3,283 milj. euroa.
Investointimäärärahat
Kahdelle investointikohteelle esitetään yhteensä lisää 5,022 milj. euroa.
Alla kerrottujen lainojen poismaksamiseen esitetään kiinteistösijoituskohteille 1,300 milj. euron lisämääräraha investointikohteelle 2001270 TA-taso/Osakehuoneistojen peruskorjaukset. Tämän lisäyksen jälkeen investointimääräraha on yhteensä 3,263 milj. euroa. Tällä investointikohdalla rahoitetaan asunto- ja kiinteistöyhtiöomistuksiin kohdistuvien velkapääomien maksaminen nopeutetulla aikataululla sekä kiinteistökannasta vuoden aikana nousevien yhtiölainojen maksaminen.
Käyttötalouden kohteiden myynneistä jo saadut ja tänä vuonna saatavat varat (kassavirta) yhteensä 3,722 milj. euroa esitetään lisättäväksi investointimäärärahaksi investointikohteelle 2001266 TA-kohdistamattomat hankkeet.
Yksityiskohtaiset perustelut / Kiinteistösijoitusten investointikohteet
Kiinteistösijoituksista myytiin keväällä 2024 asuinhuoneisto osoitteessa Maurinkatu 8-12 D 53 ja tonttiosuus osoitteessa Kulosaarentie 42 (Kulosaaren seurakuntataloon liittyvä sijoitusvarallisuudessa oleva tontti). Myynneistä saatiin 1,461 milj. euroa.
Loppuvuoden aikana ollaan myymässä sijoituskohteista huoneistot osoitteissa Runeberginkatu 39 A9, A10 ja A56 sekä kiinteistöt Fastholma, pinta-ala 0,669 ha (toinen lohkotusta tontista) ja Holmannokan kiinteistö (Averianniemi) ja lisäksi neuvotteluja käydään Palvelukeskus Albatross Oy:ssä olevan yhden sijoituskäytössä olleen huoneiston myymisestä. Näiden myynneistä odotetaan saatavan noin 1,100 milj. euroa.
Myynnit ovat yhteensä 2,561 milj euroa.
Sijoituskiinteistökohteiden kaupoista saatavilla varoilla on tarkoitus maksaa seuraavien Helsingin seurakuntayhtymän omistamien sijoitushuoneistojen jäljellä olevat yhtiölainaosuudet: 1) Asunto Oy Helsingin Lehtihovi, noin 476 000 euroa, 2) Asunto Oy Viikin Agropolis, noin 806 000 euroa, 3) As Oy Helsingin Viikin Letkajenkka, noin 1,1 milj. euroa ja 4) Asunto Oy Helsingin Lontoonpiha, noin 104 000 euroa. Yhteensä 2,486 milj. euroa.
Korkotason ollessa korkea on taloudellisesti järkevää käyttää myynnistä saadut varat (kassavirta) kiinteistösijoitusten yhtiölainojen poismaksamiseen. Yhtiölainat erääntyvät joka tapauksessa maksettavaksi. Maksamalla yhtiölainoja etukäteen, säästetään tulevina vuosina rahoituskustannuksissa. Mainittuihin huoneistoihin kohdistuvien yhtiölainojen korkotasot ovat 6 kk euribor (23.4.2024 3,844 %) + 0,9 %-yksikköä (Lehtihovi), +1,0 %-y. (Agropolis), 12 kk euribor (23.4.2024 3,718 %) +0,75 %-y. (Letkajenkka) ja 12 kk euribor +0,65 %-y. (Lontoonpiha). Lainojen poismaksamisella säästetään vuosittaisia korkokustannuksia noin 110 000 euroa. Yhtiölainat sisältävät myös korkoriskin: 1 %-yksikön korkotason nousu 500 000 euroa pääomalle merkitsee 5 000 euroa vuosittaista lisäkustannusta korkokuluihin.
Yksityiskohtaiset perustelut / Käyttötalouden investointikohteet
Käyttötalouden kiinteistökohteista myytiin keväällä 2024 Kulosaaren seurakuntatalo ja huoneistot 5 ja 6 osoitteessa Pajamäentie 14. Näistä kohteista saatiin 0,722 milj. euroa.
Myöhemmin vuonna 2024 ollaan myymässä käyttötalouden huoneistot osoitteissa Runeberginkatu 39 A 6-8, kiinteistökohde Kellokosken juhlatalo, Munkkiniemen seurakuntatalo (kiinteistö 91-30-33-10 rakennuksineen) ja kiinteistö osoitteessa Tievantuvantie 49, Kakslauttanen. Lisäksi neuvotteluja käydään Palvelukeskus Albatross Oy:ssä olevan kahden toiminnan käytössä olevan huoneiston myymisestä. Näistä myynneistä odotetaan saatavan noin 3,0 milj. euroa.
Myynnit ovat yhteensä 3,722 milj euroa.
Käyttötalouden kohteiden myynneistä jo saadut ja tänä vuonna saatavat varat (kassavirta) esitetään lisättäväksi investointimäärärahaksi investointitilausnumerolle 2001266 TA-kohdistamattomat hankkeet.
RAHOITUSOSA
Edellä mainittujen muutosten jälkeen rahavarojen muutos vuonna 2024 on yhteensä -9,851 milj. euroa, eli 3,739 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarvion -6,112 milj. euroa.
Lapsivaikutusten arviointi
Asiassa ei ole tarpeen tehdä lapsivaikutusten arviointia.
Lisätiedot
Hallintojohtaja Juha Silander p. 040 563 9709, juha.silander@evl.fi
Föregående ärende | Följande ärende | Anvisning för ändringssökande Mötesärende i PDF-format |