Yhteinen kirkkoneuvosto
Föredragningslista 28.05.2026/Ärendenr. 8

Esittelijä Vs. seurakuntayhtymän johtaja Forsén Stefan

Päätösehdotus

Käsittely

Päätös

Selostus

Taustaa

Verotusmenettelylain 91 a §:n mukaan seurakunnan tulee ilmoittaa Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä tuloveroprosentin suuruus. Tuloveroprosentista päättää yhteinen kirkkovaltuusto kirkkolain 6 lulvun 2 §:n mukaisesti. Helsingin seurakuntayhtymän pitkän aikavälin taloussuunnittelu, kuten myös vuoden 2027 talousarvion menokehys, perustuu 1,00 prosentin kirkollisveroprosenttiin. Veroprosentin esitetään pysyvän nykyisellään.

Päätösehdotuksen perustelut

Kirkollisveron tuottoon vaikuttaa veroprosentin lisäksi seurakuntien jäsenten verotetavat ansiot ja verojen tilityskäytäntö.

Verotettavat ansiot

Kirkollisveron tuotto perustuu seurakuntien jäsenten verotettavien ansiotulojen määrään. Verohallinnon tilaston mukaan Helsingin seurakuntien jäsenten verotettavan ansiotulon määrä on kasvanut kahdeksana vuotena viimeisen 10 vuoden aikana.

Viimeisin käytössä oleva tilastotieto on verovuodelta 2024. Ansiotulojen kasvu perustuu parantuneeseen työllisyystilanteeseen sekä palkkojen ja eläkkeiden korotuksiin. Verovuoden 2025 tilastotieto saadaan marraskuussa 2026. Eläke- ja palkkakehityksen perusteella ansioiden määrän odotetaan kasvaneen myös vuonna 2025. Alla on diagrammi Helsingin seurakuntien jäsenten verotettavien ansioiden yhteenlasketusta euromäärästä ja sen muutoksesta vuosittain.

Kirkollisverotulon kehityksen suurin uhka on verotettavia ansiotuloja saavien seurakuntalaisten määrän kehittyminen. Määrä on vähentynyt viime vuosina jäsenmäärän vähenemisen myötä. Alla olevassa diagrammissa on kuvattu seurakuntien verotettavia ansiotuloja saavien lukumäärät ja niiden muutokset vuosina 2014–2024.

Eläkkeiden osuus ansioista on 25 % ja palkkojen 70 %. Noin 5 % verotettavista ansioista koostuu mm. erilaisista sosiaalietuuksista. Eläkeansiot ovat kasvaneet kahtena viime vuotena 4,3 % ja 4,5 %, kun samaan aikaan palkka-asioiden kasvu on ollut 1,6 % ja 1,8 %. Kehitykseen vaikuttaa myös se, että samaan aikaan palkansaajien lukumäärä on vähentynyt enemmän kuin eläkkeensaajien.

Kirkollisverojen tilitykset

Kirkollisveroja tilitetään kuukausittain veronsaajille Verohallinnolle kertyneiden verojen mukaisesti. Pääasiassa nämä ovat palkoista tehtyjä ennakonpidätyksiä. Verovelvolliset eivät käytännössä koskaan kokonaisuudessaan maksa saman vuoden aikana heille kuuluvia veroja. Tilanne tasataan seuraavana vuonna veroilmoitusten perusteella veronpalautusten ja jälkiverojen muodossa. Jonkin verran tilityksiin vaikuttavat myös veroista tehdyt valitukset ja muut oikaisupyynnöt. Näiden käsittely voi kestää vuosiakin, ja kun ne selviävät, veroja joko tilitetään veronsaajille tai peritään veronsaajilta.

Alla olevassa diagrammissa on kuvaus Helsingin seurakuntayhtymälle tilitetyistä kirkollisveroista – omina pylväinään vuotuiset tilitetyt kirkollisverot ja rahanarvokorjattuina vuoden 2025 rahanarvoon.

Kirkollisverojen tilitykset ovat kasvaneet joka vuosi vuodesta 2019 alkaen. Vuonna 2016 kasvua oli 1,2 prosenttia. Vuosina 2017 ja 2018 tilitykset pienenivät 0,6 ja 0,7 prosenttia. Vuosi 2023 oli eräänlainen ennätysvuosi (+13,6 %), jolloin samana vuonna toteutuivat sekä palkkojen ja eläkkeiden suurehkot korotukset että hyvinvointialueiden perustamisiin liittyneet veroperustemuutokset, jotka kaikki kasvattivat verotettavia ansiotuloja. Vuonna 2024 verotilityksiin tehtiin kaksi oikaisua, jotka vähensivät verotuloja peräti 6,5 milj. euroa (−3,7 %). Vuonna 2025 verotilitykset kasvoivat edellisvuodesta 2,6 prosenttia ja summa nousi 93,4 milj. euroon. Verotulon ostovoima on inflaation vaikutuksesta kuitenkin heikentynyt jo vuodesta 2009 alkaen. Vuoden 2026 ansioihin on odotettavissa edelleen kasvua palkkojen ja eläkkeiden korotusten seurauksena.

Eri ennusteiden mukaan kansantalous kasvaisi vuonna 2026 vajaan prosentin ja vuodelle 2027 ennustetaan kasvua vajaat kaksi prosenttia. Työttömyyden odotetaan pysyvän vuoden 2025 tasossa ja tilanne paranisi hieman vuodeksi 2027. Inflaatio on pysytellyt erittäin alhaisella tasolla ja pysyisi alle kahdessa prosentissa myös vuosina 2026 ja 2027.

Talousarviossa vuoden 2026 kirkollisveron kasvuksi on arvioitu 0,0 prosenttia ja 2,0 % vuodeksi 2027. Sen jälkeen pidempi taloussuunnitelma on laadittu varovaisesti kirkollisveron nollakasvun varaan, jolloin verotulon heikompi kehitys ei yllätä negatiivisesti.

Yhteisellä kirkkovaltuusto päättää kirkollisveroprosentin suuruuden vuosittain. Helsingin seurakuntayhtymän veroprosentti on pitkään ollut 1,00. Pienin mahdollinen muutos suuntaan tai toiseen on 0,05 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa viiden prosentin muutosta verotuloon. Minimikorotus tarkoittaisi laskennallisesti noin 4,5 milj. euron kasvua verotuloon oletuksella, että jäsenten yhteenlaskettujen verotettavien ansioiden summa pysyisi samana. Seurakuntayhtymistä Vaasan seurakuntayhtymä korotti veroprosenttiaan vuodeksi 2017 1,25 prosentista 1,40 prosenttiin ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä vuodeksi 2018 1,00 prosentista 1,25 prosenttiin. Tilastojen ja Vaasan ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymistä saatujen tietojen perusteella vaikutukset esimerkiksi jäsenmäärään olivat pienet ja veroprosentin korotus oli tuonut toivotun tuottolisän.

Edellä kuvatun perusteella kirkollisveroprosentin korottamiseen vuodeksi 2027 ei ole painetta.

Aikataulu

Tuloveroprosentti pitää ilmoittaa Verohallinnolle viimeistään 17.11. Käytännöksi on muodostunut päättää veroprosentti jo kesällä talousarvioprosessin perustaksi.

Vaikutusten ja riskien arviointi

Tuloveroprosentin suuruus vaikuttaa suoraan seurakuntayhtymän saamiin kirkollisveroihin. Tähän yhteinen kirkkovaltuusto voi yksin vaikuttaa. Verotettavat ansiot kehittyvät yhteiskunnassa ja markkinoilla ja niihin seurakuntayhtymällä ei käytännössä ole keinoja vaikuttaa. Talouden kehitys tulevaisuudessa on aina käytännössä arvailujen varassa. Taantuva talous ja sen vaikutus työmarkkinoihin on riski ja vaikuttaa suoraan kertyvän kirkollisveron määrään.

Asiassa ei ole tarpeen tehdä lapsivaikutusten arviointia.

Toimivallan perusteet

Hallintosäännön 3 luvun 1 § 1 momentti

Hallintosäännön 4 luvun 7 § kohta 6, 6

Kirkkolaki 6 luku 2 § 2 mom.

Lisätiedot

hallintojohtaja Juha Silander, p. 040 563 9709, juha.silander@evl.fi

talouspäällikkö Pasi Perander, p. 050 479 6380, pasi.perander@evl.fi