Yhteinen kirkkoneuvosto
Protokoll 12.02.2026/Paragraf 44

Esittelijä Vs. seurakuntayhtymän johtaja Forsén Stefan

Päätösehdotus

Käsittely

Erityisasiantuntija Riikka Myllys selosti asiaa.

Käsittelyn aikana käytettiin 22 puheenvuoroa.

Jäsen Harms-Aalto teki Raittisen ja usean muun kannattamana vastaesityksen kirkkovaltuuston jäsenmäärän laskemisesta 85 jäseneen toimikaudella 2027-2030.

Puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki äänestysesityksen pohjaesityksen mukaisesta 91 kirkkovaltuuston jäsenestä ja Harms-Aallon vastaesityksen mukaisesta 85 kirkkovaltuuston jäsenestä. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Puheenjohtaja ilmoitti äänestystuloksen: Pohjaesityksen mukaista 91 kirkkovaltuuston jäsentä äänestivät kaksi (Raittinen ja Auvinen) ja Harms-Aallon vastaesityksen mukaista 85 jäsentä äänestivät 12 (Asikanius, Halme, Lainela, Heinänen, Vuorinen, Ahokas, Solastie, Assmann, Salenius, Harms-Aalto, Heikkilä, Raike-Ojanen). Tyhjää äänesti yksi (Vuori).

Päätös

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se päättää, että Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston jäsenmäärä toimikaudella 2027–2030 on 85 jäsentä.

Selostus

Taustaa

Kirkolliskokous on 7.11.2025 muuttanut kirkkojärjestyksen säädöstä yhteisen kirkkovaltuuston jäsenten määrästä (KJ 3:45). Muutoksen jälkeen yhteisen kirkkovaltuuston jäsenmäärästä päättää yhteinen kirkkovaltuusto. Kirkkojärjestys määrää yhteisen kirkkovaltuuston jäsenten vähimmäismäärästä. Koska Helsingin seurakuntayhtymän seurakuntien läsnäolevien jäsenten yhteenlaskettu määrä 1.1.2026 on yli 300 000, valtuuston vähimmäiskoko on 69 jäsentä.

Aiemmin kirkkojärjestyksessä säädettiin yhteisen kirkkovaltuuston koosta niin, että yhteisen kirkkovaltuuston oli mahdollista erityisestä syystä päättää vaalikaudeksi kerrallaan, että jäsenmäärä on säädettyä pienempi pariton luku. Koska Helsingissä seurakuntien yhteenlaskettu jäsenmäärä 1.1.2022 on ollut yli 300 000, valtuustossa on ollut 91 jäsentä.

Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto ei ole käynyt virallista keskustelua jäsenmääränsä vähentämisestä. Koska Helsingissä on 19 seurakuntaa, valtuuston jäsenmäärän pienentyminen vaikuttaa erikokoisten seurakuntien painoarvon huomioimiseen. Tämän vuoksi valmistelussa on lähdetty siitä, että seuraavalla toimikaudella noudatettava yhteisen kirkkovaltuuston jäsenmäärä tuodaan yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi.

Mikäli yhteisessä kirkkovaltuustossa toivotaan olevan enemmän kuin vähimmäismäärä jäseniä, eikä asiasta ole aiempaa päätöstä, päätös yhteisen kirkkovaltuuston koosta tulee tehdä ja ilmoittaa hiippakunnan tuomiokapitulille vaalivuonna kesäkuun loppuun mennessä. Tämän lisäksi yhteinen kirkkovaltuusto päättää viimeistään vaalivuoden kesäkuussa yhteisen kirkkovaltuuston paikkojen jaon. Selkeyden vuoksi näitä kahta asiaa ei ole mielekästä käsitellä samassa yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa. Tämä on tarkoituksenmukaista myös sen vuoksi, että tehtävä päätös valtuuston jäsenmäärästä voi poiketa esitetystä, jolloin mahdollisesti samaan kokokseen tehty esitys paikkojen jakaantumisesta seurakuntien kesken joutuisi uuteen valmisteluun. Ei ole myöskään toivottavaa, että kumpikaan asioista tulee ensimmäisen kerran valtuuston käsiteltäväksi vasta kesäkuussa.

Luonteva järjestys asioiden käsittelylle on, että ensin yhteinen kirkkovaltuusto päättää jäsenmääränsä seuraavalla toimikaudella. Tämän jälkeen se tekee päätöksen paikkojen jakautumisesta seurakuntien kesken. Jotta päätös paikkojen jakautumisesta ei mene kesäkuulle tai yhteisen kirkkovaltuuston jäsenmäärää ja paikkajakoa ei tarvitse käsitellä samassa kokouksessa, yhteisen kirkkovaltuuston jäsenmäärä toimikaudella 2027–2030 tulisi käsitellä maaliskuussa olevassa yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa.

Päätösehdotuksen perustelut

Lähtökohtana on, että yhteinen kirkkovaltuusto päättää jäsenmäärästään käymänsä keskustelun pohjalta. Lähtöesityksenä on yhteisen kirkkovaltuuston nykyinen paikkamäärä eli 91 jäsentä.

Yhteisen kirkkovaltuuston paikkamäärä vaikuttaa siihen, kuinka valtuuston paikkajaossa on mahdollista ottaa erikokoisten seurakuntien painoarvoa huomioon. Kirkkojärjestyksen mukaan paikkajako toteutetaan niin, että jäsenten paikoista annetaan kullekin seurakunnalle ensin kaksi paikkaa. Muut paikat jaetaan seurakuntien läsnä olevien jäsenten lukumäärien suhteessa. (KJ 3:45)

Yhteisen kirkkovaltuuston käymän keskustelun tueksi on tehty laskelmat seurakuntien välisestä paikkajaosta kolmessa eri kokoisessa yhteisessä kirkkovaltuustossa:

• 69 jäsentä, joka on kirkkojärjestyksen mukainen yhteisen kirkkovaltuuston vähimmäiskoko, kun seurakuntien jäsenmäärä on yhteensä yli 300 000.
• 85 jäsentä, joka on Helsingin kaupunginvaltuuston koko.
• 91 jäsentä, joka on ollut Helsingin seurakuntayhtymän kirkkovaltuuston koko toimikaudella 2023–2026.

Laskelmat paikkojen jakautumisesta seurakunnittain ovat alla.

Yhteisen kirkkovaltuuston jäsenmäärällä on myös suoria taloudellisia vaikutuksia seurakuntayhtymän talouteen. Yhteisen kirkkovaltuuston jäsenille maksetaan kokouksista palkkio ja heille on kokousta ennen tarjolla kevyt ateria, jotka muodostavat yhdessä merkittävän menoerän. Alla olevaan taulukkoon on laskettu kokouspalkkioista ja tarjoiluista kertyvä vuosittainen kulu kirkkovaltuuston jäsenmäärän mukaan. Laskelma on tehty sillä oletuksella, että vuoden kokouksista 60 % jää alle kolmen tunnin (kokouspalkkio 100 e/jäsen) ja 40 % ylittää kolme tuntia (kokouspalkkio 150 e/jäsen).

Vuonna 2025 yhteisen kirkkovaltuuston toimintakatteen toteuma oli -132 595 euroa. Merkittävimmät kuluerät olivat palkkiot ja kokoustarjoilut. Luottamushenkilöiden kokouspalkkioiden ja -tarjoilujen lisäksi toimintakate pitää sisällään sihteeristön ja virkamiesten palkkiot ja tarjoilukulut.

Koska Helsingin seurakuntien yhteenlaskettu jäsenmäärä on laskenut 2000-luvulla, yhden valtuutetun edustamien seurakunnan jäsenten laskennallinen määrä on pienentynyt. Tätä tarkastellaan alla olevassa taulukossa. Tarkastelupisteiksi on otettu vuodet 2000, 2010, 2020 ja 2025. Vuosina 2000–2026 valtuuston koko on 91 jäsentä. Vuoden 2025 jäsenmäärä on lisäksi suhteutettu kaikkiin nyt esillä oleviin yhteisen kirkkovaltuuston paikkamääriin.

Jatkoa ajatellen yhteisen kirkkovaltuuston on hyvä käynnistää keskustelu koostaan hyvissä ajoin ennen seuraavaa vaalivuotta. Mikäli jäsenkehityksen suunta ei muutu merkittävästi, seuraavan kerran vaalivuoden alussa 1.1.2030 Helsingin seurakuntien yhteenlaskettu jäsenmäärä on hyvin suurella todennäköisyydellä alle 300 000. Tällöin yhteisen kirkkovaltuuston kirkkojärjestyksen mukainen vähimmäispaikkamäärä on 59 jäsentä.

Voi myös pohtia, kuinka mielekästä on, että Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuuston on Helsingin kaupunginvaltuustoa suurempi. Suuri valtuuston koko tarkoittaa luonnollisesti myös suurempia kokouskustannuksia, joilla on suora vaikutus seurakuntayhtymän talouteen.

Aikataulu

Valtuuston mahdollinen päätös yhteisen kirkkovaltuuston vähimmäismäärää suuremmasta jäsenmäärästä tai aiemman päätöksen muuttamisesta ilmoitetaan Helsingin ja Porvoon hiippakunnan tuomiokapituleille päätöksen jälkeen.

Huhtikuussa 2026 yhteiselle kirkkovaltuustolle tuodaan esitys yhteisen kirkkovaltuuston paikkajaosta toimikaudella 2027–2030.

Vaikutusten ja riskien arviointi

Asiassa ei ole tarpeen tehdä lapsivaikutusten arviointia.

Yhteisen kirkkovaltuuston jäsenmäärällä on suoria taloudellisia vaikutuksia valtuutetuille maksettavien kokouspalkkioiden ja kokoustarjoilujen määrän kautta.

Toimivallan peruste

Kirkkojärjestys 3. luku 45.1–2 §.

Lisätiedot

Hallintojohtaja Juha Silander, juha.silander@evl.fi, 040 563 9709

Erityisasiantuntija Riikka Myllys, riikka.myllys@evl.fi, 0923402415

Jakelu

Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli

Domkapitlet i Borgå stift