Yhteinen kirkkoneuvosto
Föredragningslista 30.11.2023/Ärendenr. 8

Esittelijä Seurakuntayhtymän johtaja Rintamäki Juha

Päätösehdotus

Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se päättää:
1) hyväksyä liitteenä olevan uuden taloussäännön, joka korvaa yhteisen kirkkovaltuuston 8.10.2020 hyväksymän taloussäännön.
2) , että uusi taloussääntö astuu voimaan 1.1.2024.

Käsittely

Päätös

Selostus

Taustaa

Uusi kirkkolainsäädäntö on astunut voimaan 1.7.2023. Seurakuntatalouksilla on kuuden kuukauden siirtymäaika saattaa omat sääntönsä vastaamaan uutta kirkkolainsäädäntöä. Kirkkolainsäädännön uudistus edellyttää myös taloussäännön päivittämistä.

Taloussääntö on edellisen kerran uudistettu vuonna 2020. Tuolloin taloussääntöön päivitettiin paitsi kirkkolakiin, kirkkojärjestykseen ja muihin taloussääntöä koskeviin lakeihin tehdyt muutokset, myös seurakuntayhtymän ja Kirkon palvelukeskuksen välinen työnjako.

Uuden kirkkolain 6 luvun 4 §:ssä säädetään, että taloushallinnon järjestämisestä määrätään tarkemmin yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymässä taloussäännössä. Taloussäännöllä yhteinen kirkkovaltuusto ohjaa talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelua ja sisältöä, omaisuuden hoitoa ja rahatointa, kirjanpitoa ja tilinpäätöstä sekä tilintarkastusta ja sisäistä valvontaa.

Merkittävimmät muutokset

Taloussäännössä on huomioitu lainsäädännön muutokset ja parhaillaan hyväksymiskäsittelyssä olevan seurakuntayhtymän hallintosäännön kirjaukset sekä noudatettu soveltuvin osin kirkkohallituksen päivitettyä taloussääntömallia. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan pääosin teknisiä ja täsmentäviä.

Säännössä on täsmennetty sitä, keillä on oikeus sallia sellaisen työn tai palvelun teettäminen tai tilaaminen, johon määrärahaa ei ole käytettävissä. Tähän on jatkossa oikeus yhteisen kirkkoneuvoston lisäksi yhtymän johtajalla ja osastojen johtajilla, mutta ei enää esimiehillä, kuten nykyiseen sääntöön on kirjattuna.

Sääntöön on lisätty kappale suoraan kirkkojärjestyksessä olevasta talouden tasapainon vaatimuksesta.

Yhteisen kirkkovaltuusto päättää talousarvion sitovuustason ylittävien määrärahojen ja tuloarvioiden muutosten lisäksi sitovaa toimintakatetta heikommasta toimintakatteesta ja muutoksista talousarviossa.

Irtaimistoluetteloinnin perusteita on täsmennetty.

Rahaliikennettä ja pankkitilien käyttöä koskevaan pykälään on lisätty uutena kohtana maininta siitä, että rahavarojen riittävyyttä laskettaessa ei oteta huomioon toimeksiantojen varojen, kuten testamenttirahastojen, seurakuntayhtymän pankkitileillä olevia rahoja.

Sääntöön on lisätty maininta luotto- ja maksukorttien myöntämisestä ja käytön osalta viitataan yhteisen kirkkoneuvoston antamaan ohjeeseen luotto- ja maksukorttien käytöstä.

Pykälään maksujen määräämisestä on lisätty säädös kiinteän omaisuuden vuokraamisesta (9 §).

Osto- ja myyntilaskujen asiatarkastus- ja hyväksymismenettelyä koskevaan pykälään (12 §) on lisätty maininta siitä, että majoitus- ja ravintolapalveluja koskevien laskujen lisätiedoissa tulee antaa selvitys tilaisuuden luonteesta ja osallistujien nimet, sekä se, että hyväksyjä ei voi hyväksyä omia menojaan eikä hyväksyttää niitä omalla alaisellaan.

Rahavarojen sijoittamista koskevaan pykälää (13 §) on täsmennetty siten, että yhteisen kirkkoneuvoston tehtävänä on hyväksyä sijoitussuunnitelma ja tunnistaa sijoitustoimintaan liittyvät riskit sekä päättää toimenpiteistä, joilla riskejä hallitaan.

Nykyisen taloussäännön pykälät 16 ja 17 on yhdistetty uuden säännön pykäläksi 16 Kirjanpito, palkanlaskenta ja palkkakirjanpito. Tästä eteenpäin pykälänumerointi ei vastaa nykyistä sääntöä.

Pykälään 18 (nykyisessä säännössä 19 §) on lisätty maininta jo pitkään olleesta käytännöstä hoitaa testamenttivarat rahastoina omassa taseyksikössä. Pykälään on myös lisätty ohje uuden rahankeräyslain mukaisen rahankeräyksen toimittamisesta seurakunnissa ja seurakuntayhtymässä.

Pykälää 19 (nykyisessä säännössä 20 §) on täsmennetty siten, että lahjoitusrahastojen kirjanpito hoidetaan aina osana niitä varten perustettua taseyksikköä. Näin eri rahastojen varat pysyvät erillään toisistaan ja myös erillään seurakuntayhtymän muusta varallisuudesta.

Tilinpäätöstä koskeva pykälä 21 (nykyisessä säännössä 22 §) on kirjoitettu suurelta osin uusiksi. Pykälän sisältö on muuttumaton, paitsi kirkkolaki- ja järjestysviittausten osalta. Tilinpäätös on tähänkin saakka pitänyt säilyttää pysyvästi, mutta nyt säilytys tapahtuu sähköisessä muodossa SÄHKE2-sertifioinnin mukaisesti.

Kirjanpitoaineiston säilytysaikaa koskeva pykälä 22 (nykyisessä säännössä 23 §) on kirjoitettu melkein kokonaan uusiksi noudattaen Kirkkohallituksen nykysäädöksiin perustuvaa päivitettyä mallitekstiä kirjanpitoaineiston säilytysajoista.

Sisäisen valvonnan ja tarkastuksen pykälää 25 (nykyisessä säännössä 26 §) on täydennetty sisäisen valvonnan tehtävän ja raportoinnin osalta Kirkkohallituksen mallin mukaisesti.

Pykälän 26 (nykyisessä säännössä 27 §) nimi on Tilintarkastus, kun se tähän saakka on ollut Hallinnon ja talouden tarkastus. Uutena pykälässä on säädös tilintarkastajan valinnasta. Hyväksymällä taloussäännön yhteinen kirkkovaltuusto päättää samalla, että seurakuntayhtymän tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö, ja että tilintarkastusyhteisön tulee määrätä päävastuulliseksi tilintarkastajaksi JHT-tilintarkastaja. Helsingin seurakuntayhtymän tilintarkastajana on jo pitkään toiminut tilintarkastusyhteisö.

Kokonaan uutena asiana taloussäännössä on pykälä 28 Vieraanvaraisuus ja lahjat. Asia ei itsessään ole uusi, sillä yhteinen kirkkoneuvosto ja seurakuntaneuvostot ovat keväällä 2018 hyväksyneet erillisen Vieraanvaraisuutta ja lahjoja koskevan ohjeistuksen.

Taloussäännön valmistelu

Luonnos uudeksi taloussäännöksi on valmisteltu hallinto-osaston talouspalvelut-yksikössä. Sääntötyöryhmän valmisteluryhmä on käsitellyt taloussäännön kokouksessaan 8.11.2023. Seurakuntayhtymän sääntötyöryhmä hyväksyi lopullisen luonnoksen esitettäväksi yhteiselle kirkkoneuvostolle (ja yhteisen kirkkoneuvoston niin päättäessä edelleen yhteiselle kirkkovaltuustolle) kokouksessaan 20.11.2023.

Lapsivaikutusten arviointi

Asiassa ei ole tarpeen tehdä lapsivaikutusten arviointia.

Lisätiedot

Hallintojohtaja Juha Silander, p. 040 563 9709, juha.silander@evl.fi

Jakelu