Yhteinen kirkkoneuvosto
Protokoll 25.05.2023/Paragraf 168

Esittelijä Seurakuntayhtymän johtaja Rintamäki Juha

Päätösehdotus

Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se päättää:
1) Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2024 tuloveroprosentiksi 1,00 prosenttia.
2) lähettää tämän päätöksen edelleen Verohallinnolle tiedoksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Selostus

Verotusmenettelylain 91 a §:n mukaan seurakunnan tulee ilmoittaa Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä tuloveroprosentin suuruus. Helsingin seurakuntayhtymän pitkän aikavälin taloussuunnittelu, kuten myös vuoden 2024 talousarvion menokehys, perustuu 1,00 prosentin kirkollisveroprosenttiin. Veroprosentin esitetään pysyvän nykyisellään.

Vuoden 2023 alusta lukien tuli voimaan verolakien muutokset, joissa kuntien verotuloja siirrettiin valtiolle hyvinvointialueiden toiminnan rahoittamiseksi. Verorakenteen muutokset eivät saaneet aiheuttaa verotuksen kiristymistä. Valtionvarainministeriö oli toimittanut Kirkkohallitukselle laskelmat veroperusteiden muutosten vaikutuksista yksittäisille seurakuntatalouksille ja muutenkin perustellut muutosta veronsaajien näkökulmasta.

Ansiotuloverotuksen muutoksen seurauksena kirkollisveron tuoton arvioitiin kasvavan noin 54 miljoonalla eurolla ilman veroprosenttien alentamisia. Kunnallisveroprosenttien alentamiset olivat lakisääteisiä, mutta seurakuntien vapaaehtoisia. Tästä syystä Kirkkohallitus suositteli kaikkien niiden seurakuntatalouksien, joiden laskennallinen veroprosentin alentamispaine oli 0,05 prosenttiyksikköä tai enemmän, alentamaan oma-aloitteisesti kirkollisveroprosenttiaan vuodesta 2023 alkaen. Helsingin seurakuntayhtymän alentamispaine oli 0,03 prosenttiyksikköä. Noin 46 prosenttia niistä seurakuntatalouksista, joiden alentamispaine edellytti veroprosentin alentamista, alensi veroprosenttiaan.

Kirkollisveron tuotto perustuu seurakuntien jäsenten ansiotulojen määrään. Verohallinnon tilaston mukaan verotettavan tulon määrä on kasvanut neljänä vuotena viimeisen seitsemän vuoden aikana. Viimeisin käytössä oleva tilastotieto on verovuodelta 2021. Verovuoden 2022 tilastotieto saadaan joulukuussa 2023. Ansiotulojen kasvu perustuu parantuneeseen työllisyystilanteeseen sekä palkkojen ja eläkkeiden korotuksiin. (Kuvat alla.)

Kirkollisverojen tilitykset ovat kasvaneet joka vuosi vuodesta 2019 alkaen. Vuonna 2016 kasvua oli 1,2 prosenttia. Vuosina 2017 ja 2018 tilitykset alenivat 0,6 ja 0,7 prosenttia. Vuonna 2022 kirkollisveroja tilitettiin 2,0 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. On huomioitava, että verovuosien ansiotuloista syntyvät verotilitykset eivät kokonaisuudessaan kohdistu samalle kalenterivuodelle kuin ansiot on saatu. Kirkollisveron reaalituotto alenee inflaation ja rahanarvon alenemisen myötä. Varsinkin vuoden 2022 aikaisempiin vuosiin verrattuna korkea inflaatio (7,1 %) ja rahanarvon aleneminen vaikutti merkittävästi kirkollisveron reaalituottoon. Inflaation odotettavissa oleva alentuminen parantaa reaalituottoa tulevaisuudessa. (Kuvat alla)

Vuoden 2023 ansioihin on odotettavissa edelleen kasvua edellisvuosia selvästi suurempien palkan- ja eläkekorotusten seurauksena. Eläkkeiden indeksikorotus vuoden alusta oli noin 7 prosenttia ja palkkoihin tuli huhtikuussa noin 5 prosentin korotukset. Lisäksi verotusperusteiden muutos hyvinvointialueiden rahoittamiseksi vuoden 2023 alusta parantaa Helsingin seurakuntayhtymän kirkollisveron tuottoa.

Eri ennusteiden mukaan kansantalous ei kasva vuonna 2023 ja vuonna 2024 kasvaisi noin yhden prosentin. Työttömyyden odotetaan hieman kasvavan vuonan 2023. Ennusteissa vuoden 2024 työttömyysasteeksi on hajontaa, mutta keskimäärin odotetaan pysyvän vuoden 2023 tasolla. Inflaatio on keväällä 2023 edelleen korkea (maaliskuussa 7,9 %). Inflaation ennustetaan alenevan tänä vuonna noin 5 prosenttiin ja vuonna 2024 noin 3 prosenttiin, jolloin oltaisiin lähempänä Euroopan keskuspankin asettamaa 2 prosentin tavoitetasoa.

Hallinto-osasto tilasi FCG Oyj:ltä laskelmat vuosien 2023-2026 kirkollisveroennusteeksi. Laskelmissa on arvioitu eri muuttujien perusteella seurakuntien jäsenten ansiotulojen kehitys kyseisinä vuosina. Vaikka jäsenmäärän ennustetaan edelleen laskevan, kasvavat ansiot niin paljon, että tilitettävän kirkollisveron määrä kasvaa. Laskelmien perusteella kirkollisveron tuotto vuonna 2023 olisi noin 86,2 milj. euroa (+3,6 %), vuonna 2024 olisi noin 88,8 milj. euroa (+3,1 %), vuonna 2025 noin 89,3 milj. euroa (+0,5 %) ja vuonna 2026 noin 90,3 milj. euroa (+1,1 %).

Yhteinen kirkkovaltuustolla on valta päättää kirkollisveroprosentin suuruudesta vuosittain. Helsingin seurakuntayhtymän veroprosentti on ollut pitkään 1,00. Pienin mahdollinen muutos suuntaan tai toiseen on 0,05 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa laskennallisesti viiden prosentin muutosta verotuloon oletuksessa, jossa ansiot pysyvät ennallaan. Seurakuntayhtymistä Vaasan seurakuntayhtymä korotti veroprosenttiaan vuodeksi 2017 1,25 prosentista 1,40 prosenttiin ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä vuodeksi 2018 1,00 prosentista 1,25 prosenttiin. Tilastojen ja Vaasan ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymistä saatujen tietojen perusteella vaikutukset esimerkiksi jäsenmäärään olivat pienet. Verotulon korotus oli tuonut toivotun tuottolisän.

Edellä kuvatun perusteella kirkollisveroprosentin muuttamiseksi nykyisestä 1,00 prosentista ei ole painetta vuodeksi 2024.

Lapsivaikutusten arviointi

Asiassa ei ole tarpeen tehdä lapsivaikutusten arviointia.

Lisätiedot

Hallintojohtaja Juha Silander

p. 040 563 9709, juha.silander@evl.fi